Torstaina 1.9.2011 tuli mentyä Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltan keikalle jossa esiintyivät Kalle Ahola & Pääkallolipun alla sekä Jarkko Martikainen & Äänioikeus yhtyeet.

Portit tapahtumaan aukesivat klo 18 ja ensimmäinen keikka klo 19. Heti porttien avautumisen jälkeen avautui myös taivas ja vettä satoi kuin saavista kaatamalla. Onneksi alueella kuitenkin oli sen verran telttoja, että kaikki paikalla olleet ihmiset pääsivät sateelta suojaan.

Tapahtumassa oli totaalinen tallennuskielto, joten nyt ei ole edes perus digipokkari räpsyjä tämän blogin oheen liitettäväksi. Tällä kertaa olisikin saattanut tulla kelpo ottoksia, koska onnistuimme pääsemään ihan eturiviin ja lavan keskikohtaan. No, jäihän tapahtumasta paljon muistikuvia.

Kalle Ahola & Pääkallolipun alla

Ensimmäisenä esiintyi Kalle Aholan poppoo, joka veti kylmän ja kovin hengettömän tunnin kestäneen setin. Ahola oli lavalla omassa maailmassaan ja yleisö omassaan. Heidän soittama musiikki sen sijaan kuulosti mielenkiintoiselta. Mellerin runoihin perustuvista teksteistä en oikein osaa sanoa mitään. Pitäisi kuulla kappaleita useampi kerta, jotta niitä voisi paremmin analysoida. Kyllähän Aholan lauloi don huonomaiseen tapaan, joka kuullostaa hyvältä. Mutta ei keikassa todellakaan mitään tunnetta ollut.

Jarkko Martikainen & Äänioikeus

Puolen tunnin väliajan jälkeen lavalle nousi sitten Jarkko Martikainen & Äänioikeus. Tässä setissä esiintyjät olivat Martikaisen johdolla paremmin läsnä. Vaikka vähäiseksi se tunne tässäkin, valitettavasti jäi.

Jotenkin Martikainen kärsii siitä, että Äänioikeuden tulee soittaa kappaleet nuotilleen. Näin ollen ei jää niin sanotusti vaaraa juuri mikäänlaiselle sooloilulle ja erilaisiin versiointeihin kappaleista.

Hyvinhän isolla porukalla soitetut kappaleet kuulostavat, mutta jos tuon kokoonpanon yhden keikan on nähnyt ja kuullut niin toisella kertaa ei juuri mitään uutta elämystä tule, paitsi Jarkon vaihtelevat väli puheet, joita on aina mukava kuunnella. Soitanto vain on samaa puhtaasti soittamista.

Harmitti myös se, että ennakko mainonnasta poiketen setti koostui pääosin Usko -albumin kappaleista, vaikka ilmoituksessa kerrottiinkin esityksen olevan jonkinlainen läpileikkaus Martikaisen soolo tuotannosta.

Kuului settiin muutamia Usko -levyn ulkopuolisiakin kappaleita ja pari uuttakin biisiä, mutta valtaosa oli Uskon kappaleita, jotka on livenä tullut kuultua jo lähes identtiset kolme kertaa.

Yhtäkaikki jäi reissuun lähtö plussan puolelle, vaikkei se välttämättä tästä kirjoituksesta ihan suoraan ilmi tulisikaan.

-Markus Kauppinen